×

Tilanneviesti

Kirjaudu sisään nähdäksesi Muistosivun koko sisältö mm. muiden kirjoitukset muistokirjaan sekä valokuvakansion sisältö
Kiljunen
Netti
Raija
Inkeri
21.10.1935
Ruokolahti
9.3.2021
Hyvinkää
21.3.2021

Käsityönopettaja Raija Kiljunen nukkui pois Hyvinkäällä maaliskuun 9. päivänä voimien vähitellen heikettyä. Raija syntyi Sylvi ja Eemil Netin esikoisena Vuoksenniskalla, joka oli tuolloin osa Ruokolahden kuntaa. Evakkoreissujen jälkeen Netin perhe pääsi palaamaan kotiin Immolanjärven rannalle. Raija kävi ylioppilaaksi valmistuttuaan kotiteollisuuskoulun ja käsityönopettajaseminaarin Helsingissä. Avioiduttuaan rautatievirkamies Toivo Kiljusen kanssa, nuoripari muutti Hyvinkäälle, mistä tuli perheen kotikaupunki. Raija työskenteli käsityönopettajana Hyvinkään kaupungilla eläkkeelle jäämiseen saakka. Perheeseen tuli nopeassa tahdissa 1960-luvun kolme lasta, Hanna, Reetta ja Eero, jotka vartuttuaan koululaisiksi osallistuivat liikunta- ja muihin harrastuksiin. Pitkät koulujen kesälomat vietettiin 1970-luvun alkupuolelle asti Imatralla mummolassa, kunnes Raija ja Topi hankkivat mökkitontin Lopen Räyskälästä. Suuri yhtäkkinen elämänmuutos tuli, kun Toivo Kiljunen menehtyi sydänkohtaukseen vuonna 1982. Raija jäi samantien yksin, kun kaikki lapset lensivät samoihin aikoihin pesästä. Raija eli leskenä lähes 39 vuotta toimeliasta ja aktiivistsa elämää. Ammattinsa puolesta hän oli taitava käsistään, ja lapset olivat pienempinä puettuna äidin tekemiin vaatteisiin. Myöhemminkin lähipiiri sai runsaasti käsin tehtyjä asusteita ja kodin tekstiilejä. Eläkkeelle jäätyään Raija matkusteli, opiskeli ja toimi monenlaisessa yhteistoiminnassa. Lisää työtä, toki erittäin mieluisaa, toi Raijalle kasvava joukko rakkaita lapsenlapsia 1980-90-luvuilla. Mummo oli tärkeä myös 8 lapsenlapselle, joiden kaikkien Raija ehti nähdä kasvavan aikuisiksi. Raija alkoi tuntea itsensä epävarmaksi ja turvattomaksi ollessaan yksin kodissaan, ja aktiivisuus väheni. Viimeiset vuodet Raija asui Mäntykoto-senioritalossa Hyvinkäällä, missä sai tarvitsemaansa apua jokapäiväiseen elämään.

Raija-äitiä ja -mummoa jäivät kaipaamaan lapset puolisoineen ja lapsenlapset perheineen, kiitollisena kaikesta.

Raijan motto lapsenlapsille: Elämä ei ole reilua, mutta se on silti hyvää.

Hanna Ollikainen