Järjestä läheisesi näköiset hautajaiset

hautajaiset, hautajaisjärjestelyt

Järjestä läheisesi näköiset hautajaiset

Hautajaisia järjestävät omaiset joutuvat usein käymään läpi samoja kysymyksiä. Millaiset juhlat vainaja olisi halunnut? Millä tavoin henkilökohtaisuutta ja persoonallisuutta voidaan korostaa hautajaisissa? Mitkä ovat yleisesti hyväksyttyjä tapoja ja käytänteitä?

Useat hautajaisia koskevat kysymykset eivät kuitenkaan koske omaisia vaan vainajan omaa tahtoa. Vainaja ei pysty enää kertomaan, millaiset hautajaiset hän haluaisi. Jos vainaja on tehnyt hautajaistestamentin, on helpompi järjestää tarkalleen hänen mieleisensä juhlat.

— Vainaja on voinut tehdä hautajaistestamentin samalla kun hän on tehnyt testamentin omaisuuden jakamisesta. Toivon mukaan hän on myös puhunut siitä läheisten kanssa ja kertonut, mistä paperi löytyy. Epätietoisuutta on usein siitäkin, mihin vainaja olisi halunnut tulla haudatuksi, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Marko Pesu kertoo.

Ensimmäistä kertaa järjestämässä

Pesu arvioi, että useimmat ihmiset ovat hautajaisten järjestämisessä ensikertalaisia. Surun kokeminen vaikuttaa siihen, miten omaiset jaksavat järjestää hautajaiset.

— Jotkut reagoivat suruun lamaantumalla ja toiset voivat taas olla äärimmäisen rationaalisia ja päättäväisiä. Alan ammattilaiset tuntevat tämän yksilöllisen vaihtelun.

Hautaustoimiston henkilökunnan tehtävä on käydä hautajaisjärjestelyitä rauhassa läpi omaisten kanssa.

— Kaikki sovitut asiat kannattaa kirjoittaa paperille, koska toisinaan on vaikeaa muistaa niitä jälkikäteen. Tilaaja on vastuussa siitä, mitä kaikkea tilataan ja mihin hintaan, Pesu muistuttaa.

Tiukkoja sääntöjä ei tarvitse noudattaa

Jokaisessa kulttuurissa ja uskonnossa on omia tapoja järjestää hautajaiset. Suomalaisten hautajaisten voidaan sanoa jämähtäneen kaavamaisuuteen.

— Hyvät hautajaiset eivät ole viranomaistoimitus, jossa on tiukat normit ja säännöt, vaan läheinen ja lämmin muisto- ja jäähyväisjuhla. Meidät suomalaiset on opetettu turhan jäykiksi, ja siksi myös arastellaan, Pesu toteaa.

Työkseen hautajaisia järjestävän Pesun mieleen ovat jääneet erityisesti ortodoksihautajaiset, joissa hän on saanut olla mukana.

— Mielestäni ne ovat olleet tavattoman kauniita ja lämminhenkisiä tapahtumia, Pesu muistelee.

Kirkkoon kuulumattomatkin voidaan siunata kirkossa, jolloin siunaustilaisuus saa henkisen tunnelman. Tällöin puhujana voi olla joku muu kuin luterilaisen kirkon pappi.

Vainajan voi puettaa omiin vaatteisiin

Pesu kannattaa lämpimästi käytäntöä, jossa vainaja puetaan omiin vaatteisiin. Muistoesineitä voi myös laittaa arkkuun, mutta siinäkin tulee käyttää harkintaa. Arkkuun ei saa laittaa mitään sellaista, mikä ei pala tai maadu. Esimerkiksi pehmoeläimiä ei kannata laittaa, koska ne ovat muovia. Paikkakunnasta riippuen esineiden laittamisessa arkkuun on myös erilaisia käytäntöjä.

— Kirje on oikein hyvä tai ruusu rinnan päälle. Joskus arkkuun on laitettu ajattelematta esimerkiksi puhelin tai pieni konjakkipullo. Tuhkauksessa nämä voivat aiheuttaa vaaratilanteita krematoriouunissa, Pesu huomauttaa.

Pesun mukaan hautajaistapojen muutoksista kertoo myös se, että enää ei käytetä suuria surukukkalaitteita, koska yhdellä kukalla voi kertoa saman asian.

Hautajaisten henkilökohtaisuus ja lämmin tunnelma taas saadaan aikaan pienillä yksityiskohdilla ja huomioilla. Mieleisen musiikin valitseminen voi lisätä henkilökohtaisuutta.

— Kanttorit ovat koulutettuja musiikin ammattilaisia ja he osaavat laajan kirjon erilaisia kappaleita, jotka soveltuvat uruille, Pesu sanoo.

Vieraita voi myös kannustaa puhumaan muistojuhlassa.

— Sielläkin voi rohkeasti mennä mukaan muistelemaan ja kohtaamaan sen hetkisiä tuntemuksia jos siltä tuntuu. Muutaman kauniin muiston jakaminen riittää. Hautajaisissa on myös aihetta iloon samaan aikaan kun käy läpi sitä kaipausta.

­­­­

Tuhkaaminen muuttaa muistojuhlaa

Tuhkaaminen tehdään, mikäli vainaja on halunnut eläessään sellaisen. Suurin osa vainajista tuhkataan nykyään. Se on yleistä erityisesti kaupungeissa: niissä 80–85 prosenttia vainajista tuhkataan. Siunauksen jälkeen arkku jää kappelin alttarille.

Arkkuhautauksessa vainaja saatetaan saman tien haudan lepoon. Tuhkaamisen johdosta hautajaisista tulee kaksiosainen tapahtuma, johon kuuluu sekä siunaaminen että tuhkan hautaaminen.

— Tässä vielä vanhat traditiot ja uudemmat tavat hakevat paikkaansa, Pesu sanoo.

Vaikka tuhkan haluaisi säilyttää, niin sääntöjen mukaan se tulee haudata jonnekin vuoden kuluessa, esimerkiksi sirottelemalla mereen.

Onpa sitten kyseessä tuhkaaminen tai hautaaminen, on sureminen ja muisteleminen osa tapahtumaa.

— Nuoren äkillinen kuolema pysäyttää, ja pitkän elämän eläneen vanhuksen kohdalla hautajaiset saavat eri muodon. Kaiken kaikkiaan hautajaisissa kauneinta on kaikkien osapuolten läsnäolo, Pesu summaa.

 

ELINA SUHANKO

Kommentit

Vesa Kivistö
Vesa Kivistö